Otetaas taas

meinaan homma alusta. Edellisviikonloppu meni muilla mailla sangen hauskoissa merkeissä lomaillessa ja sen jälkeen tulikin sitten flunssaviirus vähän turhan tuttavallisesti seuraan. Eli pientä kuumetta yms ollut riivaamassa. Tarkoittaa jo kahden viikon taukoa treeneissä, not guud. Paitsi että kuume, pienikin, vie voimat niin tekisi mieli hyppiä seinille liikkumisen puutteesta. Bonuksena passiivinen olotila on tuonut tullessaan vanhat selkävaivat. Jee. Mutta minkäs teet. Pakko nyt vaan malttaa mielensä ja parantua kunnolla, ettei saa taas jotain kolmen kuukauden astmayskää tähän perään kaupantekijäisiksi.

Kelitkin antaa jo lupausta keväästä eli jahka tämä tauti on häädetty niin työmatkatkin siirtyy taas bussista fillarin selkään. Eihän se matka kummoinen ole, mutta lisätuntuma polkemiseen + ekstra-annos raitista ilmaa päivässä ei tee pahaa. Vielä mennään vanhalla kunnon maastohärpäkkeellä lumenjämien ja tappajasoran keskellä, mutta fillari- yms messuille pitänee mennä tosissaan ettimään uutta dynaamisempaa kulkupeliä treenikaveriksi.

Jos alkuviikosta pääsisi taas varovasti aloittelemaan... Tuntuu että tauko on romahduttanut kunnon, vaikka järki tietää että eihän se perusta nyt parissa viikossa mihinkään häviä. Onneksi se tavoite on kuitenkin vasta loppukesästä, tässä on aikaa säätää ihan riittämiin.